Miksi ammattiliitot eivät aja sopimusvapautta?

Monesti yhteiskunnallisessa keskustelussa mietitään työehtosopimusten yleissitovuutta. Jotkut katsovat ammattiliitot sopimusvapautta rajoittaviksi toimijoiksi, koska nämä kolmantena osapuolena pakottavat ehtoja työnantajien ja työntekijöiden välisille sopimuksille.

Kuitenkin sopimusvapautta rajoitetaan melkeinpä kaikkialla. Kansalaisen ja valtion välinen suhde on esimerkiksi tarkasti säädelty lakien avulla. Puolestaan kuluttajien ja työntekijöiden välinen suhde yrityksiin on säädeltyä. Melkeinpä kaikkia sopimusluonteisiin suhteisiin liittyy juridista sääntelyä, joka määrittää sopimuksien muotoa. Mietitään vaikka asuntojen vuokrausta, avioliittoa tai vaikkapa kuluttajansuojaa. Sopimusvapautta rajoitetaan myös yrityksien keskuudessa sopimusoikeudella. Yrittäjien eduksi on paljon sopimusvapautta rajoittavia säädöksiä, joita ovat esimerkiksi monet vakuutussopimukset. On tärkeää luoda selviä sääntöjä siitä, kenelle riskin kantaminen kuuluu. Mikäli valtiovalta ei säätäisi lakeja, joilla sopimusvapautta rajoitetaan, voisimme ihan yhtä hyvin mennä suoraan anarkismiin. Anarkismilla tarkoitetaan yksilön vapautta sosiaalisesti, poliittisesti ja taloudellisesti.

Mitä tapahtuisi, jos yleissitovat työehtosopimukset lopetettaisiin?

Yleissitovilla työehtosopimuksilla määritellään tiettyjä pääsääntöjä, joilla yritys voi ostaa sinun työpanostasi. Myös minimipalkoista määritellään työehtosopimuksissa, mutta sinulla on täysi sopimusvapaus neuvotella itsellesi korkeampi palkka.

Jos työehtosopimukset lopetettaisiin, niin tämä synnyttäisi kaikkien sodan kaikkia vastaan. Tämä tarkoittaisi sinun kannalta täydellistä epävarmuutta siihen, millaista palkkaa sinun tulisi tai kannattaisi pyytää. Yritykset joutuisivat suuren syklin alle, joka lisäisi epävarmuutta heidän toiminnassaan. Kukaan ei neuvottelisi sinun puolestasi etuja tai edistäisi työoikeutta juridiselle tasolle. Kaikkien sodassa kaikkia vastaan, vain itsekkäimmät egoistit voittaisivat.

Taloustieteessä kuva ihmisestä on perustunut laajasti ajatukseen rationaalisuudesta ja täydellisestä itsekkyydestä. Ammattiliitot pyrkivät ehkäisemään tätä itsekkyyttä tekemällä sopimuksia työntekijöiden hyväksi sekä luovat luottamusta ja vakautta työmarkkinoille. Puolestaan luottamuksen vastakohtana on opportunistinen käyttäytyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että pyritään saamaan hyötyä toisen kustannuksella. Informaation on usein epätasapainossa. Tästä syystä työntekijöiden kannattaa luovuttaa neuvotteluvaltaa ammattiliitoille. Luottamus on tärkeä tekijä taloudelliselle kasvulle. Kuitenkin luottamus on mahdollista tuhota yhteiskunnallisilla konflikteilla. – Oih, kyllä se nykyinen hallitus osaakin tehdä konflikteja.

Ovatko egoistit paviaaneja?

Paviaanien kyvyt eivät riitä monimutkaiseen yhteistyöhön. Ongelmana on ilmennyt yhteisen työtulosten jakaminen. Paviaanit ovatkin erittäin hyviä riitelemään keskenään. Yhteisiä vihollisia vastaan voidaan yhdessä puolustautua, mutta muuten kunkin paviaanin työvoima on sen oma resurssi. Kyllä, egoistit ovat valitettavasti paviaaneja.

Mutta eikös egoismi ole se voima, joka luo talouskasvua?

– Kyllä ihmisten itsekkyys mahdollistaa talouskasvua, koska se kannustaa yrittäjyyteen ja toivoon rikastumisesta.

No mikä sitten on ongelma?

Kapitalismin historia osoittaa, ettei tämä järjestelmä sinänsä erityisesti kunnioita ihmisarvoa. Lakien ja poliittisella ohjauksella voidaan kuitenkin puuttua kapitalismin epäinhimilliseen riistoon. Kapitalismin historiaan kuuluu orjatyövoimaa, kolonialismia ja esimerkiksi työväen vapaussota täällä Suomessa vuonna 1918. – Ei siis anneta egoistien leikkiä kapitalistisessa yhteiskunnassa ihan miten huvittaa, eikös? Kapitalismi tarvitsee jatkuvaa arvostelua sekä tarkkailua, se on sen verran vaarallinen. Kapitalismi sääntelemättömänä uhkaa hävittää paitsi luonnon varat, mutta myös kulttuuriset voimat. Kapitalismi tuhoaa siis itse itseään. Vihaakohan kapitalismi kommunismia niin paljon, että se jopa sai mehiläiset katoamaan? – Vai onko kyseessä voiton vain tavoittelu, jonka takia on pyritty käyttämään enemmän torjunta-aineita ja kemikaaleja. – Jaetaan voitot reilusti ja pidetään huolto ympäristöstämme, jookos?

Ketkä sitten haluavat eroon työehtosopimuksista sekä ammattiliitoista?

No siis jotkut erittäin itsetuhoiset egoistit sekä masokistit. Nämä masokistit muistavat historiaa ja toivovat takaisin asetelmaa herravallasta. He hokevat: ”Voih, kumpa kuritus tulisi takaisin ja jokainen masokisti voisi nauttia tällaisesta työnjaosta”. Vielä eivät ole menneet nallekarkit tasan, mutta kai ne masokistit vielä pitävät ääntä etujensa puolesta!

Valitettavasti ihmiset eivät usko kaikkeen höpö höpö juttuun, esimerkiksi näkymättömiin käsiin, valumateoriaan tai kaikkien sotaan kaikkia vastaan. – Ja tämähän egoisteja ja masokisteja ketuttaa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: